Blog

Kaikki mukaan Leo tapaamiseen kirkkolaavulla 5.5 klo 13 alkaen. 

Makkaran paistoa ja jutustelua mukavassa seurassa. 

SANTA CLAUS HOTELLI

4.10.2023 klo 18.00

Kuukausitapaaminen ja LC Rovaniemi vuosikokous

2.3.2022 Hotelli Santa Claus klo 18.00

LC Rovaniemen toimesta on seurattu Kemijoen Lainaanselän jäidenlähtöä jo 62 keväänä. Nyt on meneillään 63 veikkauskerta. Seurannan merkitys ilmastonmuutoksen ilmentäjänä paranee jatkuvasti sarjan pidentyessään. Ympäristöasiat onkin otettu klubin yhdeksi toimintateemaksi. Lisääntyvä mielenkiinto kohdistuu myös jääkannen muodostumisajankohtaan ja laatuun.
Viidessäkymmenessä vuodessa jäidenlähtö on aikaistunut keskimäärin yli kaksi Kemijoen jääkansi kertoo ilmastonmuutoksesta. Koskipaikkojen suvantoihin syntyy alkutalvesta jäälauttoja ja suppoa, jotka voivat ajautua erityisesti lauhalla säällä ja virtauksen voimistuessa kapekkoihin ja joen mutkiin muodostaen jääpatoja.Jokialueen tilannetta seurataan sateliittien avulla ja juoksutuksia rajoitetaan virtauksen tasaamiseksi.Tavoitteena saada aikaan vahva, tasainen teräsjääkansi hyödyntämään joen virkistyskäyttöä ja vesivoiman tuotantoa. Viimeksi kuluneen kymmenenä vuotena ajankohta on osunut huhtikuulle kuusi kertaa, mutta vaihtelu on edelleen melko laaja. Aikaisimmillaan jäät ovat lähteneet 24.4. vuosina 2011 ja 2014 sekä myöhäisimmillään 20.5. vuosina 1969 ja 1996. Muutoksia on tapahtunut myös kestävän jääkannen muodostumisessa pohjoisiin jokiin. Se on viivästynyt noin kuukauden verran viidessäkymmenessä vuodessa. Myös jään lujuus on muuttunut teräsjään osuuden pienetessä ja höttöisen kohvajään osuuden kasvaessa. Lainaanselän jäällä on totuttu nauttimaan varsinkin kevättalvisin hiihtämisestä, pilkkimisestä, moottorikelkkailusta ja sen yli on oikaistu puolelta toiselle. Viime talvi muodosti ensimmäisen selvän poikkeuksen: jäällä ei voitu liikkua turvallisesti ollenkaan. Lämpimän ja runsassateisen syksyn 2020 seurauksena Kemijoelle muodostui hieman harvinaisempi syystulva. Virtaama pysyi korkealla koko marraskuun haitaten jäätymistä. Lainaanselälle oli joulukuun alkuun mennessä ajautunut runsaasti jäälauttoja ja suppoa jääkannen rakenteiksi. Joulu–tammikuulla satoi lähes puoli metriä lunta, jonka painosta jäälle nousi vettä repeytyneiden railojen kautta muodostaen sohjoa ja kohvajäätä. Poikittaiset jäälautat aiheuttivat virtaukseen vaaka- ja pystysuuntaisia pyörteitä, jotka kuluttivat jääkantta epätasaisesti. Niinpä sekakoosteisen jään kantavuus pysyi petollisen heikkona koko talven. Ilmastonmuutoksen seurauksena syys- ja talvisateet lisääntyvät. Myös talvikauden keskilämpötila nousee ja vaihtelee yhä yleisemmin nollan molemmin puolin.
Vähän ennen marraskuun puoltaväliä jokeen alkoi kertyä suppoa ja pieniä jäälauttoja. Oikaraisen sillan yläpuolella saatiin jääpeite marraskuun lopulla. Vesisateiden ja pitenevien suojasäiden seurauksena jäälle kertyy vettä. Myös ohuelle jääkannelle karttuva lumipeite painaa siihen railoja, joista purkautuu vettä jäälle. Vettynyt lumi jäätyy höttöiseksi kohvajääksi, joka on kantavuudeltaan huomattavasti heikompaa kuin teräsjää. Kemijoen juoksutusten säätelyllä voidaan vaikuttaa hyvän jääkannen muodostumiseen. Hyvän jääkannen perusta luodaan marras- ja joulukuun pakkasten aikaan. Jos tällöin on kovia pakkasia, Kemijoen voimalaitosten juoksutuksia tasataan joen tasaisen jäätymisen varmistamiseksi. Vahvat jääkannet ovat hyödyksi niin joen virkistyskäyttäjille kuin myös vesivoiman tuottajalle pitkän talven aikana. Jälleen kuluneena syksynä Kemijoen jääkannen muodostuminen alkoi poikkeavissa oloissa edellisvuoden tapaan. Takana oli kaksi syystulvaa ja virtaamat olivat korkealla tasolla marraskuun alussa pakkasten alettua jäädyttää jokea. Rovaniemen ohi virtasi siinä vaiheessa vettä noin 750 m³/s eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin yleensä samaan aikaan. Tilanne virtaamien osalta kuitenkin rauhoittui marraskuun pakkasten hyydyttäessä maastosta valuvaa vettä. Niinpä Kemijärven juoksutusta voitiin pienentää reilusti jäätymisen edistämiseksi. Vähän ennen marraskuun puoltaväliä jokeen alkoi kertyä suppoa ja pieniä jäälauttoja, jotka suurenivat vähitellen ja ajautuivat virran mukana alaspäin. Niitä alkoi kertyä edellisen vuoden tapaan erityisesti Paavalniemen kohdalle, missä joki kapenee ja tekee mutkan Kirkonjyrhämän jälkeen. Tässä vaiheessa Vanttauskosken juoksutuksia rajoitettiin tuntuvasti niin, että jäätyminen pääsi edistymään Rovaniemen alueella tasaisesti. Tosin virtaukset hakivat paikkaansa päivittäin vaihdellen. Jäätymisen kannalta kriittiset hetket koettiin 22. marraskuuta, kun Lainaanselän pinta nousi 30 cm yhdessä yössä. Muutoksen aiheuttivat erityisesti Ounasjoelta irronneet jäälautat ja suppo, jotka ahtautuivat Ounaskosken kohdalle Jätkänkynttiläsillan alapuolelle. Onneksi kovat pakkaset jatkuivat. Jääpatojen muodostumista seurattiin satelliittien avulla ja juoksutuksia rajoitettiin tilanteen mukaan. Rajoitukset toimivat ja joki jäätyi tasaisesti. Oikaraisen sillan yläpuolella saatiin jääpeite marraskuun lopulla. Tämä helpotti tilannetta Lainaanselän–Paavalniemen alueella, kun Vanttauskosken alapuolisista koskista ei päässyt enää ajautumaan jäälauttoja ja muodostamaan hankalia jääpatoja edellisvuoden tapaan. Tänä talvena Kemijoen jääkannet Rovaniemen alueella saatiin aikaiseksi onnistuneesti hyvien pakkasten ja oikein ajoitettujen juoksutusten ansiosta. Nykyajan tekniikka auttaa jossain määrin yhteispeliä muuttuvien, yhä voimakkaammin vaihtelevien luonnonolojen kanssa. Rovaniemeläisillä on jälleen tänä vuonna lupa odottaa aurinkoisia kevättalven päiviä Lainaanselällä hiihdellen, pilkkien tai kelkkailleen ja seurata, milloin LC Rovaniemen asettama jäänlähtömerkki alittaa Jätkänkynttiläsillan ja syntyykö uusi ennätys aikaisuudessa.
Yrjö Norokorpi ja Heikki Poikel
LC Rovaniemi

Marraskuun kuukausitapaaminen keskiviikkona 3.11 klo 18 Santta Clausissa.