Blog

Ilmastonmuutos etenee: kesät lämpenevät, talvisateet runsastuvat, syksyt pitenevät ja keväät aikaistuvat. Muutos ei ole tasaista eikä helposti ennustettavaa. Sääilmiöt äärevöityvät ja vaihtelut nopeutuvat muuttuen yllätyksellisiksi.

Kulunut syksy 2020 oli pitkä, runsassateinen ja oikukas. Kemijoelle muodostui harvinainen syystulva. Virtaamataso pysyi korkealla koko marraskuun haitaten jääkansien muodostumista. Normaalisti marras- joulukuun aikana suvantopaikat ja joen rauhalliset osuudet saavat jääpeitteen, mikä estää supon muodostumisen. Pakkasjaksoa ei kuitenkaan tullut, ja Rovaniemen yläpuoliset koskialueet tuottivat tasaisesti suppoa vedenlämmön ollessa nollan tuntumassa. Avoimeen jokeen satanut lumi tehosti todellisen suppogeneraattorin syntyä.

Normaalisti Kemijoessa Oikaraisen yläpuolisten koskien tuottama suppo ja jäälautat pysähtyvät viimeistään Sierilän alueelle muodostuneeseen jääkanteen. Koska nyt jääkansi puuttui, ne pääsivät vapaasti ahtautumaan Kirkonjyrhämään Korvanniemen yläpuolelle marraskuun lopulla. Ahtautuneista jäälautoista ja suposta muodostunut jääpeite ulottuu nykyisin lähelle Jätkänkynttilän siltaa ja on kestävyydeltään heikko.

Lainaanselällä, jossa Ounasjoki yhtyy Kemijokeen, suppo muodosti hyydepadon rannanpuoleisen jääkannen reunaan. Pato keskitti voimakkaimman virtauksen uomaksi, joka pysyi sulana tammikuun loppuun asti. Vasta helmikuun alussa kovat pakkaset hyydyttivät uomaan ohuen jään. Jo kymmenen sentin paksuinen lumikerros estää jään vahvistumista. Lisäksi kertyvä lumi painaa jääkantta niin, että sen päälle nousee vettä ja sohjolumi hyytyy hauraaksi kohvajääksi.

LC-Rovaniemi on seurannut vuodesta 1959 lähtien jäiden lähtöä Lainaanselältä ja järjestänyt siitä arvauskilpailun. Valasjaskosken voimalaitoksen valmistuttua vuonna 1960 syksyiset ja talviset virtausolot ovat pysyneet melko samanlaisena. Tämän talven jäätilanne on kuitenkin ensimmäistä kertaa selvästi poikkeuksellinen.

Jäänlähtömerkillä on vakio paikka lähelle pitkään sulana pysynyttä uomaa. Merkki pitää viedä paikoilleen helmikuun aikana. Mielenkiintoista on nähdä kuinka lähelle perinteistä kohtaa päästään. Etenemisessä on oltava erittäin varovainen.

LC-Rovaniemi on valinnut toimintateemakseen ympäristön, johon kuluu myös ilmastonmuutos ja sen yhtenä ilmentymänä vesistöjen jäätymisen ja sulamisen ajoittuminen Rovaniemellä.

Yrjö Norokorpi ja Heikki Poikela